Ammattikorkeakoulupappi

Tästä blogista löytyvät Helsingin ammattikorkeakoulupapin yhteystiedot. Muuten blogia ei toistaiseksi päivitetä. Henri Järvisen vanhat blogitekstit ovat edelleen luettavissa ja linkkejä seuraamalla voit päästä uusille kiinnostaville sivustoille.

Ovia

Vaihdan pian työpaikkaa.

Pestini amkpappina loppuu vappuna ja siirryn seurakuntapapin hommiin Roihuvuoren seurakuntaan. Vastuualueena minulla on siellä nuoriso- ja rippikoulutyö. Ehkä aikaa jää koulu- ja oppilaitostyöllekin Roihuvuoren alueella. Ensi syksynä Hesan ammattikorkeakouluja paimentamaan saapuu viran varsinainen hoitaja pastori Tea Talhola. 

Olen ensi syksyyn asti käytettävissä ja tavoitettavissa näissä oppilaitostyön merkeissä. Myös muut oppilaitospapit ovat tarpeen mukaan käytettävissä kaikenlaisissa asioissa.

Sain uuden työkännykän ja siihen otin taustakuvaksi kuvan nykyisen työpaikkani, Seurakuntayhtymän lasiovista ja käytävästä. Piti laittaa kuva tähänkin esille, mutta en omista vielä malliin sopivaa datakaapelia. Pian taustakuvana ehkä ovat Roihuvuoden kirkon ovet, tosin Roihuvuoressa on kolme kirkkoa...

Oppilaitostyöstä jäi aika hyvät muistot ja paljon hyvää kokemusta, kiinnostavimpia työvuosiani. Tämä on tärkeä työala, johon kirkon pitäisi parantaa enemmän, huomattavasti. Tässä hommassa on tullut kuljettua vuoden aikana sisään monesta ovesta. Joskus pohdittiin, että työssämme merkittävää onkin juuri se että oppilaitoksen ovi käy monta kertaa päivässä. Sillä työmme tavallaan mitataan.

Meidän kirkkomme perusolemus sisältyy mielenkiintoisella tavalla oviin. Lutteri tuli kuuluisaksi naulattuaan Wittenbergin linnankirkon oveen teesinsä. Kuitenkin hänellekin oli merkittävämpää se, että astutaan ovesta sisään.

Sosiaalifoorumissa keskustellaan

Tulevana viikonloppuna keskustellaan isolla foorumilla oikeudenmukaisuuden, tasa-arvoisuuden, maailmanparannuksen ja tulevaisuuden kysymyksistä.

Suomen Sosiaalifoorumi on kaikille avoin keskusteluareena ja paikka sivistymiselle maailman sosiaalifoorumien tapaan. 

Mukana on runsaasti mielenkiintoista asiaa, ohjelma koostuu pääasiassa seminaareista eri aiheista... monet ovat hyvinkin haastavia aiheltaan.

Mukana on keskustelua mm. kehitysyhteistyöstä, EUsta, Aghanistanin operaatiosta, Meksikon intiaanien radioprojektista jne. Itse olen keskustelemassa Jussi Rauvolan, Amu Urhosen ja Sarianna Niemisen kanssa opiskelijahyvinvoinnista korkeakouluissa, siis sunnuntaina.

Lisätietoa ohjelma yms. täältä.

Kristus nousi kuolleista!

(Pyhän Johannes Krysostamoksen pääsiäissaarna)

Se, joka on hurskas ja rakastaa Jumalaa, iloitkoon tästä hyvästä ja riemuisasta juhlasta. 
Joka on oikeamielinen palvelija, tulkoon riemuiten Herransa iloon. 
Joka on paastoten kilvoitellut, iloitkoon palkasta.

Joka on ensimmäisestä hetkestä työtä tehnyt, ottakoon tänään vastaan oikeudenmukaisen ansion.
Joka tuli kolmannen hetken jälkeen, ilolla viettäköön juhlaa. 
Joka saapui kuudennen hetken jälkeen, älköön lainkaan tunteko pelkoa: kukaan ei menetä mitään. 
Joka tuli niin myöhään kuin yhdeksännellä hetkellä, tulkoon mukaan hänkin, lainkaan epäröimättä. 
Joka saapui vasta yhdennellätoista hetkellä, älköön olko huolissaan viivästymisestään, 
sillä valtias on jalomielinen:

hän ottaa vastaan viimeisen niin kuin ensimmäisenkin, 
hän suo levon yhdennentoista hetken työntekijälle kuten ensimmäisestä hetkestä työtä tehneelle. 
Viimeisenkin hän armahtaa ja ensimmäisestä pitää huolen: 
tuolle hän antaa, tälle lahjoittaa. 
Hän ottaa vastaan teot ja hyväksyy aikeenkin. 
Hän antaa arvon työlle ja aikomustakin hän kiittää. 

Siis tulkaa kaikki sisälle Herranne iloon. 
Niin ensimmäiset kuin toiset, iloitkaa juhlasta. 
Rikkaat ja köyhät, riemuitkaa toinen toistenne kanssa. 
Kilvoittelijat ja välinpitämättömät, kunnioittakaa tätä päivää. 
Te, jotka paastositte, ja te, jotka ette paastonneet, riemuitkaa tänä päivänä.

Pöytä on runsas, syökää ylenpalttisuudessa. 
Älköön kukaan poistuko nälkäisenä, sillä juhlaruokaa on paljon. 
Riemuitkaa kaikki oikeamielisyyden rikkaudesta. 
Riemuitkaa kaikki uskon juhlapidoista.

Älköön kukaan valittako puutetta, sillä yhteinen valtakunta on ilmestynyt. 
Älköön kukaan itkekö rikkomuksiaan, sillä anteeksiantamus on noussut haudasta. 
Älköön kukaan pelätkö kuolemaa, sillä Vapahtajan kuolema on meidät vapauttanut:

kuoleman hallussa pitämä kukisti kuoleman. 
Tuonelaan laskeutuessaan hän hävitti tuonelan. 
Hän tuhosi sen, joka oli hänen lihaansa maistanut.

Ja tätä odottaessaan Jesaja huudahti ja sanoi: 
"Tuonela kukistui kohdatessaan sinut alhaalla". (Jes.14:9) 
Se kukistui ja niin se kohtasi loppunsa. 
Se kukistui ja se saatettiin häpeään. 
Se kukistui ja niin se kuoletettiin. 
Se kukistui ja niin se menetti valtansa. 
Se kukistui ja pantiin kahleisiin. 
Se otti ruumiin, mutta kohtasi Jumalan. 
Se otti maan tomua, mutta kohtasi taivaan. 
Se otti, mitä näki mutta kukistui siihen, mitä ei nähnyt.

"Kuolema, missä on sinun otasi? 
Tuonela, missä on sinun voittosi?

Kristus nousi kuolleista ja hävitti voimasi. 
Kristus nousi kuolleista ja pahuuden henget tuhoutuivat. 
Kristus nousi kuolleista ja elämä hallitsee. 
Kristus nousi kuolleista, eikä kukaan kuollut ole haudassa.

Sillä Kristus nousi kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista." 
(1 Kor. 15:20)

Hänelle olkoon kunnia ja valta iankaikkisesta iankaikkiseen.

Aamen.

Hiljaisen viikon ohjelmaa

Arvoisat pääkaupunkilaiset!

Olemme siirtyneet ns. syvän paaston aikaan ja Palmusunnuntain jälkeen siirrymme viettämään Hiljaista viikkoa. Kulkumme kohti pääsiäistä lähenee loppuaan ja nyt on vähitellen aika hiljentyä pyhän juhlan viettoon. 

Jo aikaisemmin kerroin paaston merkityksestä (siis paasto, kilvoittelu ja rukous). Paasto on pääsisäiseen valmistautumista ja oikeastaan myös valmistautumista samalla pääsiäisen jälkeiseen aikaan. Nyt kun hiljainen viikko koittaa, voimme vihdoin todella aloittaa syventymisemme ja valmistautumisemme pääsiäisen suuren mysteerin äärelle. 

Tätä paaston ja pääsiäisen ajatusta voisi hyvinkin verrata urheiluun. Paasto on ikään kuin "peruskuntokausi", jossa hiotaan peruskuntoa ja tekniikkaa. Hiljainen viikko on kuin "valmistautumiskausi" juuri ennen kilpailukautta, jossa on viimeisen rääkin aika ja mittaillaan hieman omia valmiuksia tulevalle kaudelle. Pääsiäinen on kauden avausottelu ja kirkkovuosi pääsiäisen ajan jälkeen (pääsiäis-, helluntai- ja ns. tavallinen aika) muodostavat kristityn "kilpailukauden".

Seuraavassa esitän muutamia vinkkejä Hiljaisen viikon viettämisen ja pääsisäiseen valmistautumisen varalle. 

Hiljaisen viikon jokaisella päivällä on oma teema: Sunnintai - Palmusunnuntai, Maanantai - Jeesus Getsemanessa, Tiistai - Jeesus tutkittavana, Keskiviikko - Jeesus tuomitaan, Kiirastorstai -  Pyhä ehtoollinen,  Pitkäperjantai - Jeesuksen kuolema, Lauantai - Jeesus haudassa, Pääsiäispäivä - Ylösnousemus, 2. Pääsiäispäivä - Ylösnousseen kohtaaminen

Hiljaisen viikon tekstit löytyvät vaikkapa internetistä (www.evl.fi) ja niiden seuraaminen on hyvä tapa edetä pääsiäisen tapahtumia. Voit vaikka kerran päivässä tai aamuin illoin pitää itseksesi tai läheistesi kanssa rukoushetken, jossa luette tekstejä ja rukoilette. Virsikirjan takaa löytyy hyvät ohjeet rukoushetkipalvelusten viettämiseen.

Ripittäytyminen on vanha hyvä tapa valmistautua pääsiäiseen. Ota yhteyttä seurakuntasi pappiin ja pyydä päästä ripittäytymään.

Hiljaisella viikolla kannattaa osallistua joka päivä johonkin jumalanpalvelukseen. Jotkut pyrkivät osallistumaan joka päivä messuun tai ehtoolliselle, toisille riittää joku "kevyempi" hartaushetki. Suositeltavia vaihtoehtoja molemmat.

Sitten on kaikenlaista muuta. Seurakunnissa on pääsisäisvaelluksia, jotka on nykyään tosi laadukkaita. Loppuviikosta on keskustassa megatapahtuma "Via Crusis". Konsertteja on vaikka minkälaisia, passioita yms. Kirkko ja kaupunki -lehdestä löytyy laaja valikoima. Seurakunnissa on erilaisia näyttelyitä ja keskustelutilaisuuksia pääsiäiseen liittyen. On pääsiäismyyjäisiä.

Joku saattaa ajatella, että onpas paljon hengellisiä juttuja. Että pitääkö sitä nyt näin kovasti harjoittaa hengellistä elämää, eikö vähempi riitä? Mielestäni jos vaikkapa kerran vuodessa viikon harjoittaa päivittäin hartautta, niin se on aika vähän. 365 päivästä kahdeksan on todella pieni aika. Ehkä vastakysymyksenä heittäisin sen ajatuksen, että eikö olisi hyvä jotenkin kerralla luoda itselleen hengellisen elämän harjoittamisen "paketti" vaikkapa pääsiäisaikaan. On myös hyvä huomata, että viettäessäsi pääsiäistä, vietät sitä yhdessä kaikkien maailman kristittyjen kanssa. Kyseessä on maailman merkittävin ihmisten yhteinen juhla!!

Lopuksi esittelen valittujan paloja Hiljaisen viikon ohjelmatarjonnasta. (tarkemmin tietoja saa netistä: www.helsinginseurakunnat.fi, www.vantaanseurakunnat.fi, www.luottamus.fi, www.anglican.fi, www.uskotoivorakkaus.fi, www.kirkkojakaupunki.fi)

Alppilan kirkossa Kristuksen 12 askelta kärsivässä maailmassa – hiljaisuuden vaellus, (Ma 6.4. klo 18-20, Ti 7.4. klo 18-20, Ke 8.4. klo 16.30-18.30)

Viikin kirkolla Taizé -lauluja ja hiljaisuutta Ke 18.30-20.30

Tien kulkijat -paastonajan hengellisen ohjauksen ryhmä Tuomiokirkon kappelissa viimeistä kertaa Ma 6.4. klo 16.30-18. Raamattumeditaatiota ja paastonajan hengellisiä kysymyksiä. Klo 18 alkaen Taizé -rukoushetki samassa paikassa.

Pitkäperjantaina 10.4. klo 12 Ristin kumartamisen rukous. Mikael Agricolan kirkko. 

Pitkäperjantaina 10.4. Klo 18 Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen hautaamisen rukoushetki Johanneksenkirkko.

Anglikaanien messu ja jalkojen pesu eli Solemn Eucharist of the Lord´s Supper klo 19 ja "vartio" (Watch) puolille öille asti. Paikkana Tuomikirkon kappeli. Myös luterilaisille.

Anglikaanit aloittavat pääsiäisaamun vigilialla klo 5.30 sen jälkeen valon rukous ja ehtoollinen sekä aamiaista. Klo 10 juhlallinen messu. Myös luterilaiset ovat tervetulleita osallistumaan. Paikkana Mikael Agricolan kirkko.

Tässä muutamia poimintoja. Suosittelen katsomaan uskotoivorakkaus -sivujen listaa pääsiäsen tapahtumista.

Lehtiä ja kirjoja

Paastoaika kuluu ja kuluu...

Kirjoittelin tuossa juttuja Fleim nimiseen nuorisolehteen. Kyseinen lehti (tai tarkemmin media) on Kotimaa -yhtiöiden kustantama eli taustalla on ev-lut kirkon merkittävin kustannusyhtiö. Siis kristillinen lehti, mutta se pyrkii samalla lähestymään asioita nykymaaliman näköisesti eikä tuputa uskoa tai muuten ole jyrkkä mielipiteissään. Lehti on suunnattu nuorille (n. 12-20 vuotiaille).

Minun vastuullani lehdessä on ollut sen ensimmäisestä numerosta lähtien Raamattuun ja teologiaan liittyvät jutut. Olen tehnyt kahta juttusarjaa, joissa käsitellään fiktiivispohjaisesti edellä mainittuja teemoja. Tulevaan numeroon sain kuitenkin laajemman pestin ja toimitusharjoittelija Nooran kanssa laadimme kasaan kolmen aukeaman raamattukokonaisuuden. Lehti ilmestynee kesäksi ja useat ensi kesän riparialiset saavat sen luettavakseen seurakunnan tilaamana.

Fleim toimii muuten verkossa, kerran vuodessa tulee ulos paperinen lehti. Klikkaa yläkulman banneria, niin pääset tutustumaan aiheeseen.

Niin, paaston kulumisesta piti jotain kirjoittaa. Täytyy jälleen tunnustaa, että lähes kaikki aloittamani paastolupaukseni ovat repsahtaneet jossain vaiheessa. Mutta yritys on edelleen kova pitää kiinni tavoitteistaan, vaikkei 100 prosenttiseen pidättäytymiseen päästäkään esimerkiksi karkkien yms. herkkujen syömisestä pidättäytymisen suhteen. Mutta ehkä juuri repsahtelu ja 

epäonnistuminen luo paastolle sen syvällisen piirteen.

Paastolukemiseksi voisin suositella vaikka Bernhard Welten teosta Olemattomuuden valo, joka on vasta suomennettu. Welte oli kuuluisan eksistentiealisti Heideggerin oppilas, katolinen pappi joka toimi opettajansa rippi-isänäkin. Mahtava eksistentialisti hänkin. Sopii kaikille uskonnollista kokemusta pohtiville.

Ensi viikolla pidän viimeistä kertaa Tien kulkijat - paastonajan hengellisen ohjauksen ryhmää Tuomiokirkon kappelissa. Pääsiäisviikolla ryhmä kokoontuu viimeistä kertaa Hannun johdolla. Eli maanantaina 30.3. ja 6.4.  klo 16.30-18 

 

Itku ja ikoni

Suruvalitteluni Saksaan ja kaikille joita tapahtuma on koskettanut.

Saksasta kantautuva uutiset ovat tällä viikolla hyvin ikäviä. Siellä tapahtunut murhenäytelmä saattaa joillekin nostaa tunteita pintaan. On tärkeää, että jos tapahtuma ahdistaa mieltäsi niin haet jostain keskusteluapua. Ota yhteyttä oppilaitoksesti psykologiin, kuraattoriin, terveydenhoitajaa tai pappiin. Tai puhu ahdistuksestasi lähimmille ihmisillesi.

Ajattelin kirjoittaa tänne myös jotain lyhyesti paastoon liittyen.

Tällä viikolla on paastonajan uskon ja rukouksen viikko. Paaston ja kilvoittelun lisäksi rukous on osa paastonajan viettoa. Rukouksessa voi olla sellaista voimaa, jota vaikeissa hetkissä kannattaa käyttää. Myös kiittäminen kuuluu rukoukseen. Joka tapauksessa nyt paastonaikana on hyvä miettiä omaa rukouselämäänsä, ehkä syventyä siihen. Tuttavani sanoi joskus, että rukous on kestävyyslaji. Se vaatii myös kestävyysharjoittelua ja pitkää mieltä itse prosessin ja tuloksien odottamisen suhteen. Menipäs tämä nyt syvälliseksi...

Pidän maanantaisin Kulonmäessä kompletoriota eli rukoushetkeä päivän päättyessä.  Nyt paastonaikana vaihdoin sinne ikoniksi yllä olevan Ristiinnaulitseminen - tapahtumaikonin. Ajatuksena on se, että nyt paaston on hyvä muistaa että kuljemme kohti traagisia tapatumia. Tällä viikolla traagiset tapahtumat tulivat meitä jälleen vastaan. 

Ikonissa itkevät Neitsyt Maria ja apostoli Johannes. Paastonaika on hyvä aika itkeä.

***

Tien kulkijat - paastonajan hengellisen matkakumppanuuden ryhmä Tuomiokirkon kappelissa maanantaisin klo 16.30-18 ja Taizé -rukoushetki sen jälkeen klo 18-19.

Taizé -messu lauantaina 14.3.  (www.taizemessu.fi)

Muuta www.luottamus.fi

 

Kiusattuja

Hyvää paastonaikaa kaikille!

Tämän viikon teemana luterilaisessa kirkkovuodessa on "Jeesus, kiusausten voittaja". Evankeliumitekstinä on ehkä joillekin tuttu Jeesuksen erämaapaastokertomus, jossa häntä kiusaamaan tulee itse paholainen. Mutta Jeesuspa ei anna periksi.

Tätä viikkoa voisi ehkä pitää kiusattujen viikkona. Häkellyttävää on se, että esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan melkein 40% opiskelijoista yliopistossa ja amk:ssa koki tulleensa kiusatuksi jollain tavalla koulussa. Eli melkein puolet nykypäivän opiskelijoista on kärsinyt jonkinasteisesta syrjinnästä tai väkivallasta.

Jokainen voi mielessään laskea, että minkälainen määrä traumaa ja epävarmuutta on liikkeellä. Joku saattaa ajatella, että kyllähän pienestä tönimisestä jokaisen pitäisi selvitä ja että jokaisen pitäisi kestää vähän kolhuja elämässään. Mutta minusta kysymys on siitä, että kenenkään ei tarvistisi koskaan joutua toisten syrjimäksi tai alistamaksi. Ketään ei saisi kiusata.

Mitä ihmisyhteisöillemme on tapahtunut, kun tällaista tapahtuu näin laajalti? Minkälainen yhteisö kiusaa? Onko yhteisöt jotenkin epäsosiaalisia? Täynnä häirikköjä ja kiusaajia? Onko joka paikasta tunkeva kilpailu osasyy syrjimiseen kun käytetään kyynärpää taktiikkaa?

Evankeliumitekstissä paholainen vie Jeesuksen houkutusten äärelle. Eräänlaisten houkutusten äärellä ovat kiusaajatkin. Heitä motivoi usein valta, asema ja ehkä jokin muu hyöty. Samalla on usein kyse valtavasta sisäisestä epävarmuudesta ja rikkinäisyydestä. Kuitenkaan kiusattu ei ymmärrä kuinka alistettu ja syrjitty kiusaaja itse asiassa onkaan.

Siirtyykö kiusaaminen jatko-opintoihin ja työpaikoille? Ilmeisesti korkeakouluissa pääasiassa ollaan kaikkein suvaitsevaisemmassa yhteisössä tässä maassa. Paitsi jos olet yliopiston tai amk:n työntekijä.

"Kaiken tämän annan sinulle jos polvistut eteeni ja palvot minua", sanoo paholainen Jeesukselle. Millaisten houkutusten ja kiusausten keskellä elämme? Voisimmeko me päästä irti vallan- ja rikkauksienhimostamme? Voisiko yhteisömme olla todella yhteisö ilman... niin ilman mitä?

Hiihdellen kohti paastoa

Hyvää hiihtolomaa Helsinki!

Syvässä etelässä ollaan laskeuduttu hiihtoloman viettoon. Kaupunki on hiljaisempi. Oppilaitoksissa liikkuvat vain aktiivisimmat ja syystä tai toisesta pakotetut. Oma hiihtolomani kestää neljä päivää, silti suuntaamme perheen kanssa kohti pohjolaa. Että olisi edes pientä talviloman tuntua.

Ensi viikolla alkaa laskeutuminen paastoon. Laskiaisesta se alkaa. Ensi sunnuntai on siis laskiaissunnuntai. 

Varsinaisesti paastoa vietetään 25.2. tuhkakeskiviikosta lähtien. Nimitys tulee siitä, että kyseisenä päivänä paaston alkamisen merkiksi kirkoissa piirretään tuhkalla ristin kuva otsaan. Sitä paastoristiä sitten tavallaan kannetaan aina pääsiäiseen asti. Ulkomailla kyseisenä päivänä voi yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa nähdä opiskelijoita ja henkilökuntaa kulkemassa tuhkaristit otsikossaan. Monissa kun on omat kirkot ja erilaisia tapoja suvaitaan hieman avoimemmin kuin meillä suomessa. 

Mitä paasto sitten on? Voisin ensi viikolla jotain paastoon liittyvää kirjoitella tarkemmin, ohjeita kiinnostuneille ja silleen. Mainostan nyt tässä kuintenkin ensi maanantaina alkavaa paastonajan hengellistä matkakumppanuusryhmää:

***

Tien kulkijat

Paastonajan matkakumppanuuden ryhmä

Etsimme yhdessä paastonajan näkökulmia sisäiseen tasapainoon, kutsumukseen ja parempaan maailmaan. Oppaanamme ovat toistemme lisäksi Raamatun tekstit, joiden annamme puhua vapaasti. 

Ryhmän jälkeen on mahdollisuus osallistua Taizé-rukoukseen klo 18. 

Rymään osallistuminen ei vaadi mukana olemista joka kerralla.

Vetäjinä oppilaitospappi Henri Järvinen henri.jarvinen(at)evl.fi, 09-2340 2523 ja pastori

Hannu Varkki, hannu.varkki(at)evl.fi, 09-2340 6171.

Ekopaastoa aloittelemaan

Paastonaika lähestyy. Se alkaa virallisesti Tuhkakeskiviikkona eli 25. helmikuuta. Paastota voi monella tavalla. Tärkeintä on sisäinen ja ulkoinen kilvoittelu, saada itsestään jotain hyvää irti, enemmän kuin tavallisesti.

Tällainen tapahtuma olisi aiheeseen liittyen tulossa.

***

Ekopaasto - matka luomakunnan iloon
Mikael Agricolan kirkko ja krypta (Tehtaankatu 23).

Lauantaina 14.2. klo 11 - 20.

Luonto on hätää kärsimässä ihmisen toiminnan vuoksi, ja ihmiskunnan haaste
elämän varjelemiseksi on valtaisa. Pääsiäistä edeltävä paastonaika on matka,
jolla voimme kohdata Jumalan läsnäolon luonnossa uudella tavalla. Voimme
löytää kokonaisvaltaisen elämäntavan, jossa luonto on ystävämme.
Paastoamalla luovumme turhasta ja saamme tilalle elämäniloa.
Ekopaasto-tapahtumassa voimme valmistautua ekologiseen paastonaikaan
rukouksen, pohdinnan ja yhdessäolon kautta.

Päivän ohjelma:
Taizé-rukoushetki kirkkosalissa klo 11
Tutustumista ryhmissä sekä alustukset kryptassa
Omaa hiljaista aikaa
Taizé-rukoushetki kirkkosalissa klo 14
Kasviskeittolounas kryptassa sekä ryhmäkeskustelu Yhteiskeskustelu kryptassa
Taizé-messu kirkkosalissa klo 18

Ilmoittautuminen 4€ maksavaa keittolounasta ja teetä varten: Helsingin
tuomiokirkkoseurakunta, tuomiokirkko.srk(at)evl.fi, 09-2340 6100. Mukaan voi
myös tulla vain osaksi päivää ilman erillistä ilmoittautumista.

Alustajina viestintäpäällikkö Matti Nieminen Suomen luonnonsuojeluliitosta,
opiskelija Tiina Keinänen Changemakerista sekä pappi Hannu Varkki Helsingin
tuomiokirkkoseurakunnasta. Järjestäjinä Helsingin tuomiokirkkoseurakunta,
Tuomasyhteisö ja Changemaker.

Lisätietoja: Hannu Varkki , hannu.varkki(at)evl.fi, 09-2340 6171.

Pihamuistoja

Kuvassa on kouluni piha.

Lukioni pihassa en ole käynyt kymmeneen vuoteen.

Yliopistoni läpi kuljen nykyisin lähes joka arkipäivä.

Koulusta ja oppilaitoksesta tulee kuin koti opiskelijoille. Henkilökunnalle se on työpaikka ja työpaikka on jostain syystä harvoin koti. Kuitenkin opiskelussa on jotain sellaista, että siinä pääsee todella sisälle koulun puitteisiin ja ympäristöön. Ehkä siinä on sitä luovaa lojumista ja vähemmän suorittamisen pakkoa.

Aluksi lapsena koulu oli pelottavan iso, sitten se tuntui paikalta jonka tunsi läpikotaisin. Kuvan jalkapallokenttään liittyy monta erilaista vaihetta. Ekaluokkalainen ei saanut mennä sinne kun saattoi tulla pallo päähän. Ala-asteella pelattiin koulun viereisessä päädyssä, lähellä ovia ja pihaa. Yläasteella pelit siirtyivät kuvan kauimpaan nurkkaan, omaan rauhaan. Metsässä käytiin salaa tupakalla.

Ehkä eniten olen kaivannut lukion ja yliopiston opiskelijailmapiiriin. Se oli jotenkin innostavaa. Oli aikaa ja mahdollisuutta lukea ja tehdä kaikenlaista. Nykyisin opiskelijoiden kanssa työskennellessä tekisi välillä mieli sanoa, että kadehdin teitä. Mutta ei sitä silloin niin osannut ajatella. Omat paineensa on jokaisessa vaiheessa.

Tervetuloa sitten joskus työelämään kaipailemaan koulu- ja opiskeluaikoja.

Kuulumisia & tapahtumia

Aika vierähtää tosi nopeasti. En ole juurikaan ehtinyt kirjoittelemaan tänne, kaikenlaista hommaan on riittänyt.

Vietimme viime viikolla ekumeenista rukousviikkoa. Se on maailmanlaajuinen eri kirkkokuntien yhteinen viikko ekumeenisen eli kirkkojen välistä yhteistyötä lisäävän toiminnan aiheiden parissa. Ja yhteistä rukouselämää tietysti. Viikon aikana järjestettiin tapahtumia eri kirkkokuntien kirkoissa ja toimipisteissä. Samoin lähes kaikissa oli samaan aikaan paikalla väkeä useasta eri kirkkokunnasta. Siis melkoista yhteistyötä.

Minä olin mukana järjestämässä kyseiselle viikolle opiskelijatapahtumaa yhdessä kristillisten opiskelijajärjestöjen (Ylioppilaiden kristillinen yhdistys, Ortodoksinen opiskelijaliitto, Changemaker, Körttiopiskelijat) kanssa. Paikkana oli Helsingin ortodoksisen seurakunnan seurakuntasali ja aiheena oli Ilmastonmuutos ja ekumenia. Tapahtumasta voit lukea tarkemmin täältä. Toivoa tulevaisuudesta vielä on!

Jos ekumeenisuus kiinnostaa, niin tule joskus käymään torstaiaamuna klo 9 ekumeenisessa aamurukoushetkessä Studium Catholicumissa eli Dominikaanimunkkien ylläpitämässä Katolisessa kulttuurikeskuksessa. Siellä vuorollaan eri kirkkokunnat viettävät yhdessä laudeksen ja sen jälkeen istuvat hetkeksi kahvikupin ääreen.

Muina kuulumisina voisin kertoa, että tänään saatiin viimein valmiiksi Metropolia-amk:n opiskelijahyvinvointityön toimintasuunnitelma. Kyseistä suunnitelmaa hierottiin ja viilattiin pari kuukautta aika paljon ja hartaasti. Mutta hyvä siitä tuli. Labor omnia vincit improbus.

Ja sitten tulevia tapahtumia. En ole kauheasti ehtinyt pohtia mainostettavaa. 
Helsingin seurakuntien Uskotoivorakkaus-projektilla menee hyvin, varsinkin sen vapaaehtoispankilla. Sinne kannattaa lähteä mukaan. 

On myös mahdollisuus päästä kyseisillä sivuilla (siis www.uskotoivorakkaus.fi) päästä chattailemaan papin kanssa keskiviikkoisin klo 18-21. Ja privaattichattiaikoja voi myös tilata...

Nyt on tammikuun loppu eli seurakunnissa alkaa vaikka minkälaisia ryhmiä. Käy tsekkaamassa nuorten aikuisten sivuilta (eli täältä) mitä kaikkea ja lähde mukaan harrastamaan.

Palataan taas!!